| Käyntiosoite | Tuomiokirkontori 20 20500 TURKU |
|---|---|
| Puhelin | (02) 261 7100 |
| Faksi | (02) 261 7102 |
| Internet | http://www.turunsrk.fi/portal/turun_tuomiokirkko/suomi/ |
|
|
| Toimiala | |
|---|---|
| Kuvaus |
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pääkirkko Turun tuomiokirkko sijaitsee Aurajoen rantamaisemissa Unikankareen kummulla. Kirkko vihittiin tuomiokirkoksi vuonna 1300, ja se omistettiin sen kahdelle suojeluspyhimykselle Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle Piispa Henrikille. tuomiokirkkomuseo toimii tuomiokirkon etelälehterillä ja kertoo kirkon rakennusvaiheista sekä kirkollisesta elämästä. Museossa on nähtävillä esineitä katoliselta ja uskonpuhdistuksen jälkeiseltä ajalta. |
| Lisätietoa | TUOMIOKIRKON RAKENNUSHISTORIAA Unikankareen kummulle rakennettiin 1200-luvulla pieni puinen Pyhän Marian kirkko. Kun kaupankäynnin pääpaino siirtyi Turkuun, siirrettiin myös hiippakunnan pääkirkko Turun keskustaan. Pyhän Marian kirkon tilalle rakennettiin kivikirkko, joka valmistui 1200-luvun lopulla ja joka vihittiin tuomiokirkoksi vuonna 1300. Keskiajalla kirkkoa laajennettiin ja korjattiin useaan otteeseen. Goottilaiset pilarit kirkon etuosassa rakennettiin 1300-luvulla. Kirkkosalia laajennettiin 1400-luvulla rakentamalla sen molemmille puolille kappeleita, joissa sijaitsi alttarit 42 pyhimykselle. Myös kirkon holvit korotettiin nykyiseen 24 metrin korkeuteen 1400-luvulla. 1600-luvulla alttari siirrettiin aivan kirkon perälle. Kirkkorakennus oli saavuttanut pääpiirteittäin nykyisen kokonsa uudelle ajalle siirryttäessä. Tuomiokirkosta tuhoutui sisus ja torni Turun palossa vuonna 1827. Nykyinen torni, jonka huippu kohoaa 101 metrin korkeuteen meren pinnasta, rakennettiin palon jälkeen. Viimeisin kirkon perusteellinen korjaus valmistui 1979, jolloin kirkkoon asennettiin tekniikkaa. TUOMIOKIRKON SISUSTUS Kirkon sisustus on palon jälkeisten korjauksien ajalta. Ruotsalainen Fredrik Westin maalasi Kristuksen kirkastuminen -aiheisen alttaritaulun vuonna 1836. Alttarikuorin kattoa ja seiniä kaunistavat freskot maalasi R. W. Ekman, jota pidetään kansallisen maalaustaiteen perustajana. 1830-luvulta ovat peräisin myös uusklassiset alttarirakennelma ja keskiosan saarnastuoli. Kirkossa on useilta vuosisadoilta ja -kymmeniltä olevaa taidetta. Eri aikakausia esittelevää aineistoa on esillä Tuomiokirkon museossa. KIRKON ERIKOISUUKSIA JA KUMMALLISUUKSIA Turun Tuomikirkon tornin kello lyö aina tasan kahdeltatoista. Kellon lyöntejä ryhdyttiin lähettämään radiosta jatkosodan ratkaisevina hetkinä, ja lyönnit kuuluvat yhä Ylen radiokanavalta. Kellon lyönnit nauhoitettiin uudestaan vuonna 2006, sillä aikaisempi äänite oli vuodelta 1965. Tuomiokirkon kellon erikoisuus on sen viisarissa, sillä kellossa on vain tuntiviisari. Tuomiokirkko on kookas kirkko, ja sen keskikäytävä on yli 80 metriä pitkä. Tuomiokirkossa morsian joutuu kävelemään Pohjoismaiden pisimmän matkan sulhasen luo alttarille. TUOMIOKIRKKO VIIMEISENÄ LEPOSIJANA Tuomiokirkko on myös monien henkilöiden viimeinen leposija. Tuomiokirkossa suoritettiin hautauksia aina vuoteen 1784 asti, ja lattian alle oli siihen mennessä haudattu arviolta 4500 vainajaa. Pyhimyksille tehdyt alttarikappelit muutettiin hautakuoriksi, joihin arvovaltaiset henkilöt haudattiin tai joihin heille pystytettiin muistomerkit. Vaikka Turun Tuomiokirkko on tulvillaan historiaa ja kaunista katseltavaa, ei pidä unohtaa, että Tuomiokirkko on yhä paikka, jonne ihmiset tulevat hiljentymään. KIRKON TUNNELMA Tuomikirkossa on paljon nähtävää. Hämyisessä valossa katsottuna kaikki vaikuttaa henkivän mennyttä aikaa. Kirkkoon astuessa aika pysähtyy ja kaikki ääni vaimentuu. Hautakuorien esineet saavat katsojan miettimään vainajan kohtaloa ja arvoa yhteiskunnassa. Herkät veistokset, taiteelliset koristeet ja menneisyydestä kertovat freskot ovat vaatineet tekijältään aikaa ja taitoa. Kirkon tunnelma rakentuu hiljaisuudesta, hämyisestä valosta ja historiasta. Lähde: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä |
© OPASMEDIA - Palaute | Yhteystiedot | Mediatiedot | Tietoja oppaasta
